Koulu

Helsingin kristillinen koulu on yhtenäinen peruskoulu, joka on toiminut yli 30 vuotta ja jossa annetaan opetusta luokilla 1-9. Se sijaitsee Pukinmäessä ja on yksi neljästätoista Helsingissä olevasta yksityisestä peruskoulusta, jotka toimivat Helsingin kaupungin sopimuskouluina. Koulu saa rahoituksensa muiden peruskoulujen tapaan valtiolta ja kaupungilta, joten opetus on maksutonta. Koulun yhteydessä toimii myös päiväkoti Pursi, jossa tarjotaan päivähoitoa 2-5 vuotiaille ja esiopetusta 6-vuotialle lapsille.

Ylivoimaisesti useimmin meille esitetty kysymys on ”Miten kristillinen koulu eroaa tavallisesta kaupungin ylläpitämästä koulusta?”. Aloitetaan kuitenkin ensin siitä, missä se ei eroa. Kristillisessä koulussa on laadukas opetus sekä samat oppiaineet ja opetussisällöt, kuin muissakin kouluissa. Opetussuunnitelma noudattaa valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Koulussa on kelpoiset, ammattitaitoiset opettajat ja lain edellyttämät oppilashuollon palvelut, joihin kuuluu mm. laaja-alainen erityisopetus, kuraattorin, psykologin ja kouluterveydenhuollon palvelut.

Kristillisyys koulussa

Olennaisin ero kaupungin kouluihin verrattuna on se, että kristillisen koulun toiminta perustuu kristillisiin arvoihin ja maailmankuvaan. Näistä arvoista Helsingin kristillisessä koulussa korostetaan erityisesti jokaisen ihmisen erityistä arvoa ainutlaatuisena, Raamatun mukaan Jumalan kuvaksi luotuna persoonana.

Koulussa rakennetaan kunnioittamisen ja rohkaisemisen kulttuuria, jossa jokainen on ainutlaatuinen, arvokas ja tärkeä ja kuuluu joukkoon. Jokaisen elämällä on merkitys ja tarkoitus, ja koulun tehtävä on kasvattaa, opettaa, ohjata ja varustaa oppilaita niin, että jokainen voi aikanaan löytää oman paikkansa maailmassa. 

Toki kristillisyys näkyy myös koulun tapakulttuurissa, juhlissa, aamunavauksissa ja joissakin opetussisällöissäkin.

Helsingin kristillinen koulu toimii yhteiskristillisellä periaatteella. Koulua ylläpitää kannatusyhdistys, jonka jäsenistö on pääasiassa oppilaiden vanhempia. Koulu ei ole sitoutunut minkään yksittäisen kirkko- tai seurakunnan oppiin tai kulttuuriin, vaan tekee yhteistyötä monipuolisesti eri seurakuntien kanssa ja pyrkii palvelemaan tasapuolisesti kaikkia erilaisia ja erilaisista taustoista tulevia perheitä.

Koulun ja päiväkodin toiminta pohjaa viiteen arvopariin. Niistä valitaan lukuvuodelle aina oma painotuksensa, joka näkyy ja kuuluu koulun tapahtumissa ja arjen toiminnassa. 

Kuva Matti Halén (Tervetuloa kouluun -opas).

Helsingin kristillisen koulun alkuvaiheita

Helsingin kristillisen koulun kannatusyhdistys perustettiin helmikuussa 1987 ja samana syksynä aloitettiin yksityinen, ilman virallista asemaa oleva Helsingin kristillinen koulu  Agrigolan kadulla kahdessa kaksiossa. Koulussa oli yksi päätoiminen ja kaksi sivutoimista opettajaa ja kuusi koululaista. 

Lainsäädäntö ei silloin tuntenut uusia yksityisiä kouluja. Aloittava koulu oli lainsäädännöllisesti kotitopetusta ja sitä eivät rajoittaneet tai turvanneet koulutoiminnalle asetetut säädökset. Yhdistys päätti kuitenkin, että koulu järjestetään alusta alkaen samojen normien mukaisesti kuin virallisissa kouluissa. Opettajilta edellytettiin tavanomaista kelpoisuutta ja lisäksi kristilliseen kasvatukseen orientoivaa koulutusta.

Ensimmäisinä vuosina koulun perustamisen jälkeen käytiin aktiivisesti sekä kuntien että valtion viranomaisten kanssa neuvotteluja ja tavattiin avainpoliitikkoja ja ministereitä, joiden avulla koululle pyrittiin rakentamaan toimintaedellytyksiä ja saamaan myöhemmin virallinen asema peruskoulua korvaavana kouluna. 

Ensimmäisten vuosien ajan koulu sai varoja toimintaansa lähinnä vanhempien, isovanhempien ja muiden tukijoiden lahjoituksina ja varankeräyskampanjoilla, kuten useilla isoilla konserteilla. Vanhempien talkootyö muodosti käytännössä ison osan koulun taloudellisesta selviytymisestä. Opettajille ei maksettu palkkaa, vaan heillä oli henkilökohtaisina tulonlähteinä kannatusrenkaita, jotka toimivat yleensä varsin vaatimattomasti. 

Virallisen aseman hakemus jätettiin ensimmäisen kerran vuoden 1991 syksyllä, kun eduskunta oli muuttanut peruskoululakia siten, että korvaavan koulun asema voitiin tietyillä edellytyksillä myöntää. Luvan myöntämistä edelsi hidas ja monivaiheinen prosessi, mutta lopulta syntyi poliittinen tahto virallisen aseman myöntämiseksi. Kahdeksan pitkää vuotta oli kulunut jatkuvassa taloudellisessa taistelussa ja olemassaolon oikeutuksen saamisessa, kunnes viimein 22.6.1995 koulu sai korvaavan koulun aseman.

Ympäristö ja kestävä kehitys

Kristilliseen arvopohjaan kuuluu vahvasti myös huolenpito ympäristöstä. Viljele ja varjele – kehoitetaan Raamatussa. Haluamme koulussa pitää ympäristöön ja kestävään elämäntapaan liittyviä aiheita aktiivisesti esillä ja toteuttaa oppilaiden kanssa erilaisia ympäristöteemaan liittyviä projekteja. Erityisesti sydämellämme on Itämeri.

Palveleminen ja kansainvälisyys: Romania-projekti

Koululla on Romaniassa Hetean romanikylässä kummikohteena kristillinen päiväkoti ja koulu, joiden toimintaa tuemme vuosittain järjestettävillä tempauksilla ja tapahtumilla. Merkittävimmät näistä ovat olleet Romania-kävely syksyllä ja vaate- ja tavarakeräys loka-marraskuussa. 

Avustukset toimitetaan perille yhteistyökumppanimme People2People -järjestön kautta, joka tekee avustustyötä erityisesti Romanian romani-yhteisöjen parissa. 

Koulun opetussuunnitelma noudattaa Opetushallituksen julkaisemia valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita koulukohtaisilla osilla täydennettynä. 

Opetussuunnitelma on luettavissa täällä:
Luokat 1–6
Luokat 7–9

Oppilaan hyvinvointi on hyvän kasvun ja oppimisen olennainen edellytys ja siksi hyvinvoinnin edistäminen on myös koulun toiminnan keskeinen pyrkimys.

Uusi oppimisen tuen järjestelmä astuu voimaan 1.8.2025. Sen tavoitteena on  varmistaa, että kaikki perusopetuksen oppilaat voivat osallistua opetukseen ja suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän.

Oppilaalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea koko perusopetuksen ajan. 

Helsingin kristillisessä koulussa tavoitteena on, että oppilaan saama oppimisen tuki on joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Erilaisia tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä ja sitä annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Kun tuen tarve havaitaan, koulun tarjoaa sitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ensisijaisesti oppilaan omassa opetusryhmässä (ryhmäkohtainen tuki).

Ryhmäkohtaisista ja oppilaskohtaisista tukitoimista kerrotaan tarkemmin lukuvuosisuunnitelmassa. Lisätietoja tuen muutoksesta OPH:n sivuilta.

Hyvinvointi

Oppimisen tuen lisäksi oppilaalle on tarjolla yksilökohtaista oppilashuoltoa, joita ovat koulukuraattorin, -psykologin ja kouluterveydenhuollon palvelut. Helsingin kaupunki tuottaa yksilökohtaiset oppilashuollon palvelut kouluun.

Yhteisöllinen oppilashuolto (YHR) vastaa ryhmän ja koko yhteisön hyvinvoinnista. Sen moniammatillinen tiimi kokoontuu säännöllisesti lukuvuoden aikana.

Koulun koko oppilashuollon toiminnasta ja kehittämisestä vastaa apulaisrehtori Tytti Kaisamatti.

Alakoulussa valinnaisaineita opetetaan yhteensä 1 vuosiviikkotunti / lukuvuosi. Opetus on järjestetty niin, että oppilas opiskelee syksyn aikana 2 vuosiviikkotuntia kahta eri valinnaisainetta, joista vähintään toinen on taito-/taideaine. Oppiaine vaihtuu puolivälissä syyslukukautta (syysloma vko 42).

Yläkoulun valinnaisaineita opetetaan 2 vuosiviikkotuntia lukuvuoden 2025–26 ajan niin, että oppilas saa valita kaksi eri valinnaisainetta, joista toinen on taito/taideaine.

Lisäksi luokilla 7-9 on 1 vuosiviikkotunti syventävää uskontoa koulukohtaisena valinnaisaineena kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaan opetukseen liittyen.

Vuosiluokilla 6-9 on lisäksi erityinen HKK-tunti, joka keskittyy vuorovaikutustaito- ja tunnekasvatukseen koulun kristillisestä näkökulmasta käsin (1vvh/lkv).

Alakoulun valinnaisainetarjotin 25-26

A1 englannin kielen opetus 1. luokalta alkaen
B1 ruotsin kielen opetus 6. luokalta alkaen
B2 valinnainen kieli 8. luokalta alkaen: espanja

Oman äidinkielen/ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpito -opetusta järjestetään lukuvuonna 25-26 englannin, venäjän, espanjan ja portugalin kielissä 1 tunti viikossa opetusryhmien minimimäärän täytyttyä. Lisätietoja oman äidinkielen opetuksesta saa rehtorilta.