Koulu

Helsingin kristillinen koulu on yhtenäinen peruskoulu, joka on toiminut yli 30 vuotta ja jossa annetaan opetusta luokilla 1-9. Se sijaitsee Pukinmäessä ja on yksi neljästätoista Helsingissä olevasta yksityisestä peruskoulusta, jotka toimivat Helsingin kaupungin sopimuskouluina. Koulu saa rahoituksensa muiden peruskoulujen tapaan valtiolta ja kaupungilta, joten opetus on maksutonta. Koulun yhteydessä toimii myös päiväkoti Pursi, jossa tarjotaan päivähoitoa 2-5 vuotiaille ja esiopetusta 6-vuotialle lapsille.

Ylivoimaisesti useimmin meille esitetty kysymys on ”Miten kristillinen koulu eroaa tavallisesta kaupungin ylläpitämästä koulusta?”. Aloitetaan kuitenkin ensin siitä, missä se ei eroa. Kristillisessä koulussa on laadukas opetus sekä samat oppiaineet ja opetussisällöt, kuin muissakin kouluissa. Opetussuunnitelma noudattaa valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Koulussa on kelpoiset, ammattitaitoiset opettajat ja lain edellyttämät oppilashuollon palvelut, joihin kuuluu mm. laaja-alainen erityisopetus, kuraattorin, psykologin ja kouluterveydenhuollon palvelut.

Kristillisyys koulussa

Olennaisin ero kaupungin kouluihin verrattuna on se, että kristillisen koulun toiminta perustuu kristillisiin arvoihin ja maailmankuvaan. Näistä arvoista Helsingin kristillisessä koulussa korostetaan erityisesti jokaisen ihmisen erityistä arvoa ainutlaatuisena, Raamatun mukaan Jumalan kuvaksi luotuna persoonana.

Koulussa rakennetaan kunnioittamisen ja rohkaisemisen kulttuuria, jossa jokainen on ainutlaatuinen, arvokas ja tärkeä ja kuuluu joukkoon. Jokaisen elämällä on merkitys ja tarkoitus, ja koulun tehtävä on kasvattaa, opettaa, ohjata ja varustaa oppilaita niin, että jokainen voi aikanaan löytää oman paikkansa maailmassa. 

Toki kristillisyys näkyy myös koulun tapakulttuurissa, juhlissa, aamunavauksissa ja joissakin opetussisällöissäkin.

Helsingin kristillinen koulu toimii yhteiskristillisellä periaatteella. Koulua ylläpitää kannatusyhdistys, jonka jäsenistö on pääasiassa oppilaiden vanhempia. Koulu ei ole sitoutunut minkään yksittäisen kirkko- tai seurakunnan oppiin tai kulttuuriin, vaan tekee yhteistyötä monipuolisesti eri seurakuntien kanssa ja pyrkii palvelemaan tasapuolisesti kaikkia erilaisia ja erilaisista taustoista tulevia perheitä.

Ympäristö ja kestävä kehitys

Kristilliseen arvopohjaan kuuluu vahvasti myös huolenpito ympäristöstä. Viljele ja varjele – kehoitetaan Raamatussa. Haluamme koulussa pitää ympäristöön ja kestävään elämäntapaan liittyviä aiheita aktiivisesti esillä ja toteuttaa oppilaiden kanssa erilaisia ympäristöteemaan liittyviä projekteja. Erityisesti sydämellämme on Itämeri.

Palveleminen ja kansainvälisyys: Romania-projekti

Koululla on Romaniassa Hetean romanikylässä kummikohteena kristillinen päiväkoti ja koulu, joiden toimintaa tuemme vuosittain järjestettävillä tempauksilla ja tapahtumilla. Merkittävimmät näistä ovat olleet Romania-kävely syksyllä ja vaate- ja tavarakeräys loka-marraskuussa. 

Avustukset toimitetaan perille yhteistyökumppanimme People2People -järjestön kautta, joka tekee avustustyötä erityisesti Romanian romani-yhteisöjen parissa. 

Helsingin kristillisen koulun alkuvaiheita

Helsingin kristillisen koulun kannatusyhdistys perustettiin helmikuussa 1987 ja samana syksynä aloitettiin yksityinen, ilman virallista asemaa oleva Helsingin kristillinen koulu  Agrigolan kadulla kahdessa kaksiossa. Koulussa oli yksi päätoiminen ja kaksi sivutoimista opettajaa ja kuusi koululaista. 

Lainsäädäntö ei silloin tuntenut uusia yksityisiä kouluja. Aloittava koulu oli lainsäädännöllisesti kotitopetusta ja sitä eivät rajoittaneet tai turvanneet koulutoiminnalle asetetut säädökset. Yhdistys päätti kuitenkin, että koulu järjestetään alusta alkaen samojen normien mukaisesti kuin virallisissa kouluissa. Opettajilta edellytettiin tavanomaista kelpoisuutta ja lisäksi kristilliseen kasvatukseen orientoivaa koulutusta.

Ensimmäisinä vuosina koulun perustamisen jälkeen käytiin aktiivisesti sekä kuntien että valtion viranomaisten kanssa neuvotteluja ja tavattiin avainpoliitikkoja ja ministereitä, joiden avulla koululle pyrittiin rakentamaan toimintaedellytyksiä ja saamaan myöhemmin virallinen asema peruskoulua korvaavana kouluna. 

Ensimmäisten vuosien ajan koulu sai varoja toimintaansa lähinnä vanhempien, isovanhempien ja muiden tukijoiden lahjoituksina ja varankeräyskampanjoilla, kuten useilla isoilla konserteilla. Vanhempien talkootyö muodosti käytännössä ison osan koulun taloudellisesta selviytymisestä. Opettajille ei maksettu palkkaa, vaan heillä oli henkilökohtaisina tulonlähteinä kannatusrenkaita, jotka toimivat yleensä varsin vaatimattomasti. 

Virallisen aseman hakemus jätettiin ensimmäisen kerran vuoden 1991 syksyllä, kun eduskunta oli muuttanut peruskoululakia siten, että korvaavan koulun asema voitiin tietyillä edellytyksillä myöntää. Luvan myöntämistä edelsi hidas ja monivaiheinen prosessi, mutta lopulta syntyi poliittinen tahto virallisen aseman myöntämiseksi. Kahdeksan pitkää vuotta oli kulunut jatkuvassa taloudellisessa taistelussa ja olemassaolon oikeutuksen saamisessa, kunnes viimein 22.6.1995 koulu sai korvaavan koulun aseman.

Koulun opetussuunnitelma noudattaa Opetushallituksen julkaisemia valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita koulukohtaisilla osilla täydennettynä. 

Opetussuunnitelma on luettavissa täällä:
Luokat 1–6
Luokat 7–9

Oppilaan hyvinvointi on hyvän kasvun ja oppimisen olennainen edellytys ja siksi hyvinvoinnin edistäminen on myös koulun toiminnan keskeinen pyrkimys.

Oppilaalla on oikeus saada oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä tarvitsemaansa tukea. Helsingin kristillisessä koulussa toteutetaan kolmiportaisen tuen mallia: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki, joka on tarkemmin kuvattu koulun opetussuunnitelmassa.

Oppimisen tuen lisäksi oppilaalle on tarjolla yksilökohtaista oppilashuoltoa, joita ovat koulukuraattorin, psykologin ja kouluterveydenhuollon palvelut.

Valinnaisaineita opiskellaan alakoulun luokilla 4-6 kaksi tuntia viikossa. Lukuvuonna 20-21 jokainen oppilas osallistuu kahteen valinnaiseen kurssiin, yhteen syksyllä ja toiseen keväällä. Valinnaiskursseina tarjotaan pääsääntöisesti taito- ja taideaineita. 

Luokilla 8-9 ns. pitkiä valinnaisaineita on yhteensä 4 tuntia viikossa, joista vähintään 2 tulee olla taito- ja taideaineita. Tämän lisäksi kahdeksannen luokan syksyllä tai keväällä on 2 tuntia viikossa ns. lyhytvalinnainen. Valinnaiskursseina tarjotaan taito- ja taideaineita (musiikki, kuvataide, liikunta, käsityö, kotitalous), ilmaisutaitoa, espanjan kieltä sekä vuosittain vaihtuvia kursseja.

Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaan opetukseen liittyen luokilla 1-2 ja 7-9 on 1 tunti viikossa syventävää uskontoa koulukohtaisena valinnaisaineena kaikille oppilaille.

A1 englannin kielen opetus 1. luokalta alkaen
B1 ruotsin kielen opetus 6. luokalta alkaen
B2 valinnainen kieli 8. luokalta alkaen, viime vuosina valittavana on ollut espanjan kieli

Kotikielen ja ulkomailla opitun vieraan kielen ylläpito-opetusta järjestetään englannin, venäjän, espanjan ja portugalin kielissä 1 tunti viikossa. 

Helsingin kristillisen koulun järjestyssäännöt 2023

Järjestyssääntöjen tarkoituksena on turvata jokaiselle oppilaalle ja koulun henkilökunnalle fyysisesti, psyykkisesti ja hengellisesti turvallinen ja viihtyisä yhteisö sekä oppimis- ja työympäristö. Koulussa noudatetaan Suomen lain, asetusten ja suositusten mukaisia määräyksiä (esim. ikärajat, tupakointi, päihteet, väkivalta) ilman erillistä mainintaa näissä
järjestyssäännöissä. Järjestyssääntöjen rikkomisesta voidaan määrätä kurinpitoseuraamuksia tai muita lainsäädännön mukaisia seuraamuksia ja käyttää lainsäädännön mukaisia turvaamistoimenpiteitä. Järjestyssääntöjen noudattaminen on osa kunnioituksen kulttuurin
toteutumista koulussa.

Koulun järjestyssäännöt ovat voimassa oppilaan ollessa koulussa tai osallistuessa koulun toimintaan koulun ulkopuolella esimerkiksi luokkaretkillä, leirikouluissa ja työssäoppimisessa.

Arvosta arvokasta

1. Jokainen henkilö on arvokas ja tärkeä. Kohtele häntä ystävällisesti, avuliaasti ja arvostavasti.

2. Ota mukaan. Älä kiusaa, hauku, satuta, puhu pahaa tai loukkaa muulla tavoin.

3. Arvosta omaa ja toisten oppimista ja työtä ylläpitämällä työrauhaa, siisteyttä ja hyvää järjestystä.

4. Käsittele huolellisesti niin omia, toisten ja käyttöösi annettuja ja/tai koulun omistamia välineitä, tavaroita, kalusteita ja tiloja.

5. Älä sotke, heitä tai riko mitään. Ilmoita vahingoista aikuiselle. Oppilaalla on korvausvelvollisuus aiheuttamastaan vahingosta.

Näin toimitaan

1. Noudata koulun aikatauluja ja lukujärjestystä.

2. Ruokailu tapahtuu ruokalassa. Noudata hyviä ruokailutapoja.

3. Koulupäivän tai kerhotoiminnan päätyttyä poistu koulun tiloista.

4. Jätä kengät, ulkovaatteet ja päähineet niille varatuille paikoille. Huomioi muut myös pukeutumisessasi.

5. Oppitunneilla mobiililaitteita käytetään ainoastaan opettajan luvalla. Alakoulun oppilailla ei ole lupa käyttää kännyköitä tai muita mobiililaitteita koulupäivän aikana.

6. Kohtele toisia kunnioituksella myös sähköisessä ympäristössä. Älä kuvaa ketään ilman lupaa.

7. Karkit, suklaat, keksit, virvoitus- ja energiajuomat eivät kuulu koulupäivään ilman erillistä lupaa.

8. Polkupyörät ja moottoriajoneuvot on tarkoitettu vain koulumatkoihin.

Välitunneilla

1. Välitunnit vietetään välituntialueella. Ulkovälitunnille mennään viivyttelemättä.

2. Pukeudu sään mukaisesti.

3. Skuutteja ja skeittejä saat käyttää sovitulla alueella kypärä päässä. Polkupyörillä ei ajeta välituntialueella

4. Pallot ja muut välituntivälineet palautetaan oikeaan paikkaan välitunnin päättyessä. Huolehdi myös varaston siisteydestä.

Kiellettyä on:

1. Kiusaaminen ja kaikenlainen toisen satuttaminen

2. Kiroileminen ja muu sopimaton kielenkäyttö

3. Mobiililaitteiden käyttö oppituntien aikana ilman opettajan lupaa

4. Väkivaltaisten ja ei-ikätasoisten pelien ja median käyttö ja asiattomille nettisivuille meneminen

5. Välituntialueelta poistuminen ilman erillistä lupaa

6. Lumipallojen, kivien tai muiden vahingoittavien esineiden heittely

7. Sotkeminen ja ilkivalta

Näin puututaan:

Järjestyssääntöjen rikkomisen seurauksista päättää opettaja ja/tai rehtori opetussuunnitelman sekä perusopetuslain ja -asetuksen mukaisella tavalla. Koulu puuttuu järjestyssääntöjen rikkomiseen eri asteisin keinoin rikkomuksen mukaan. Kurinpito- ja turvaamiskeinoina voidaan käyttää välitöntä reagointia (vaihe 1) tai tarvittaessa muita kurinpitokeinoja (vaiheet 2—4).

Vaihe 1
Ensisijaisesti koulun järjestyshäiriöihin tai ei toivottuun käytökseen pyritään puuttumaan välittömästi ja ratkaisemaan asiat koulupäivän aikana tai mahdollisimman pikaisesti. Tällöin välittöminä puuttumistoimenpiteinä voi olla esimerkiksi yhteinen keskustelu (pyydän ja annan anteeksi), hiljaisuusharjoittelu (pyrin keskittymään parhaani mukaan) tai muu opettajan määräämä lyhytkestoinen toimenpide. Nämä merkitään wilman tuntimerkintöihin ja tarpeen mukaan ilmoitetaan huoltajille.